oli päiviä miloin aurinko jumitti keskellä taivasta ikuisuuden
ja kun seuraavaksi avasi silmät
se oli kadonnut
tilalla maksaläikkiä muistuttavat tähdet
tuhat valhetta lisää
mä tarviin
terapiahuoran nussimaan mut terveeksi
muutaman matkan kuun keskipisteeseen
rivon lolitapunkkarin laittamaan mut järjestykseen
niin ehkä
ensi vuonna
näet mut hymyilemässä jokirannassa
kyttien raudoittaessa mua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti